9. toukokuuta 2021

Osakesalkun kehitys 2019 --> 2021

 Kissa pöydälle; Osakesalkku

Tulen käsittelemään bloggailujeni välistä, reilun 2 vuoden mittaista tarkastelujaksoa, erillisillä postauksilla koskien niin 1.) kokonaisvarallisuuteni kehittymistä kuin 2.) asuntovarallisuuteni kehittymistä.  Kokonaisvarallisuus sisältää siis asunnot, osakesalkun, listaamattomat osakkeet ja keväällä 2021 hankkimani vaatimattoman kryptovaluuttasalkun.

Aloitetaan tarkastelu hieman nurinkurisessa järjestyksessä eli avataan osakesalkku ensin pöydälle. Miksi näin? Koska kokonaissijoitussalkkuni muodostuu eri assettilajeista, on kokonaisuus hahmottaakseen selvitettävä ensin osakokonaisuudet.

Taustaa

Kokonaistilannetta arvioidessa huomionarvoista on, että olen Covid-vuonna 2020 ostanut uuden kodin jonka varainsiirtoveron kattamiseen sekä autohallipaikan ostamiseen käytin runsaasti varoja, jotka otin Nordnetistä. Toteutinkin loppuvuodesta 2020 paljon sijoitusfilosofiani vastaisia osakemyyntejä uuden kodin rahoittamiseksi. Lisäksi myin loppuvuodesta 2020 Covid-kevään ja kesän 2020 aikana edullisesti saamiani osakkeita (mm. Boeingit) pois ja hankkiuduin eroon veromyyntien takia tietyistä tappiollisista tai vain vähän arvoaan nostaneista, pitkään salkussani olleista sellaisista osakkeista, joiden en kokenut osuvan omaan osakesijoitus-filosofiaani; sijoittaa laadukkaisiin arvo-yhtiöihin, jotka maksavat kelvollista osinkoa.

Mitä ovat veromyynnit? Sen lisäksi, että sijoittaja voi myydä 1000 euron edestä verovapaasti vuodessa arvopapereita, voi sijoittaja tasapainottaa mahdollisista voitollisista myynneistä aiheutuvaa myyntivoittoverokuormaa myymällä vastaavasti tappiolla olevia osakkeita pois salkustaan. Koska filosofiaani eivät kuulu myynnit, muuten kuin pakkotilanteissa, tuntuikin oudolta painaa myyntitoimeksiantonappia. Pakkotilanteeksi ei käy Ferrarin ostaminen, vaan lähtökohtaisesti myyntitilanteessa järkevämmäksi sijoitukseksi katsomani kohde johon tarvitsen rahoituksen osakesalkkuni kautta kuten oli tilanne nyt vaikka uusi koti ei aktiivista vuokratuottoa siinä itse asuessani tuotakaan. 


Tällaisia pidemmän holdauksen, salkusta uloslentäneitä "riippakiviä" olivat mm. Nokiat; Uskoisin useammankin olleen samassa veneessä kanssani niiden suhteen. Nokiaa olen omistanut vuosien varrella noin 8 vuoden ajan. Ensimmäiset ostin 2010-luvun alussa nöösipoikana kun osakkeen arvo "romahti" 9 euroon ja lisää sipaisin kesätyörahoilla 7,5 euron kurssiin. Sen jälkeen tuli toki nautittua pitkän aikaa (maltillisista-) osingoista, joiden vastineeksi sijoittajat ovatkin saaneet kokea useamman kauhun hetken. Ellen väärin muista onnistui presidentti Niinistö sipaisemaan Noksua n.2 euron tasolta. Yhtäkaikki vuosikausien sahailu 4-6 euron välissä tuli omalta osaltani viimevuoden lopulla päätökseen luopuessani Nokioista 4,5 euron hintaan. Rehellisesti sanottuna en enää jaksanut odottaa uutta "Nokian ihmettä" ja järkeenkäyvältä tuntui ajatus kuuluisien patenttienkin ikääntymisestä hektisellä it-alalla. Nokian myytyä kännykkätoiminnot aikanaan Microsoftille muodosti Nokian patenttisalkku yhden sen keskeisistä kilpailueduista, maalaisjärjellä vaan oli vaikea enää nähdä silläkään määräänsä isompaa arvoa astuttaessa 2020-luvulle. Eniten nyky-Nokiassa laskisin sijoittajana toivoa verkkoliiketoiminnan kehittymiselle, joskin ala on ymmärtääkseni yllättävän kilpailu mm. Ericssonin ja aasialaisten kilpailijoiden toimesta. Joista jälkimmäisten poliittinen sulkeminen länsimarkkinoilta voi toki tuottaa yllättävää, ansaitsematontakin kilpailuetua Nokialle. Joskin tuonkin kortin painoarvo laski Trumpin siirtyessä protektionistisine ajatuksineen takavasemmalle Joe Bidenin edestä.

Osakesalkun kehitys 2019 --> 2020

Ja takaisin aiheeseen suuremmassa kuvassa. Palataanpa alkukevään 2019 tilanteeseen:



2019:

Salkun markkina-arvo (bruttoarvo) = 164.275 euroa.

Salkun "oikea" (nettoarvo) = 143.674 euroa.


Ja verrataan sitä tämän päivän tilanteeseen (9.5.2021):



2021:

Salkun markkina-arvo (bruttoarvo) = 224.703 euroa.

Salkun "oikea" (nettoarvo) = 197.286 euroa.


--> Toisinsanoen osakesalkkuni on kasvanut reilussa kahdessa vuodessa bruttona +60.483€ ja nettona +53.618€. Pidän suoritusta sinänsä hyvänä, että olen ostanut tässä välissä varsin suuren investoinnin vaatineet uuden asunnon ja jättänyt aiemmin kotinani toimineen kaksion vuokralle uudeksi tulokkaaksi sijoitusasuntosalkkuuni. Lisää muuten tuon asunnon toimivuudesta sijoituskäytössä myöhemmässä, vain asuntosijoituksia käsittelevässä postauksessa. Jos huomioidaan uuden asunnon ostoa varten osakesalkusta poistamani varat (38.540€ laskematta niille saamatta jäänyttä arvonkehitystä/osinkotuottoa) olisi salkkuni kehittynyt vertailu-ajanjaksona noin +92.152€ mitä olisi voinut jo pitää varsin huikeana suorituksena. Nyt salkku päätyi ostosta johtuen kuitenkin lopputulokseen jossa olen tuona aikana ottanut salkusta 14.800 euroa enemmän rahaa ulos kuin laittanut sinne uutta rahaa.


Harmittaako kun salkku ei kehittynyt nettona miltei sataa tonnia vaan vain 53.618€? No ei, joskus elämässä on vain pakko tehdä valintoja ja omani oli ostaa unelmieni koti kun siihen oli vielä mahdollisuus. Tarinan kodin ostopäätökseen johtaneista perusteista voit lukea aiemmasta postauksestani "Operaatio oma koti; miksi Sijoittaja tuhlaa seiniin".

Yksi parhaita matkani varrelta työkalupakkiin kertyneitä elämän viisauksia kuuluu "Jälkiviisaus on turhaa koska teit parhaan kykysi mukaan päätöksen kyseisessä tilanteessa kaiken siinä tilanteessa käytettävän tiedon valossa. Enempää ei voi vaatia." --> Sitäpaitsi uskon vakaasti päätöksen olleen oikea. Se nyt vaan sattui maksamaan osakesalkkuni kehityksessä todennäköisesti selvästi yli tuon laskennallisen 38.540€ menetettynä tuottona. Koska vertailujaksolla pörssi-indeksien yleinen kehitys on ollut kovasti ylöspäin poislukien Covidin aiheuttama hetkellinen romahduksen aika ja toki osingotkin olisi ehditty ottaa pariin kertaan tuossa välissä salkkuun laskennallisesti menetetyistä osakkeista.


Myynnit & ostot

Avasin jo perusteita miksi myyntilistalle joutui salkustani Nokiat. Taustoitan muita myyntejä ja ostoja tässä kappaleessa.

Myytyjä: 

Deutsche Bank = Yhtiö oli leikannut osingon käytännössä 0:iin takavuosien kassakriisin vuoksi. Covidin myötä en nähnyt yhtiöllä heti mahdollisuutta aloittaakaan osingonmaksua. Tosin tätä kirjoittaessa, noin puoli vuotta myyntien jälkeen on Murphyn laki toteutunut ja Yhtiö tietysti on petrannut tulostaan kuin sika juoksuaan ;) Jos olisi määrättömästi rahaa, ostaisin pitkään holdiin. Iso talo jonka Saksa ei todennäköisesti antaisi kaatua vaikka tulisi millaiset uudet Finanssikriisit..

General Electric = Ostin aikanaan kun kurssi oli romahtanut. Hieman oston jälkeen GE aloitti aggressiivisen osingon leikkaamisen maksaen pari viime vuotta muodollisen naurettavaa 0,01USD osinkoa. Oma mielipiteeni on, että nuo ykkös-sentit voisi jättää samantien maksamatta ja säästää sekin hallinnollinen lisäkustannus yhtiön taseeseen. Lisäksi takaraivossa painoi sekin tosiasia, että GE on yksi maailman suurimmista lentokonemoottorien valmistajista ja Covid nyt ei varsinaisesti herkkua tehnyt ilmailualalalle lyhyellä tai keskipitkälläkään aikavälillä. Jokatapauksessa GE:n monivuotinen holdaus ei tuottanut tulosta ja tämä lappu olisi todennäköisesti vaatinut enemmän kärsivällisyyttä kuin minulla asunnon oston vaatimien "pakko"myyntien edessä oli. Joten GE:t saivat mennä. 

H&M = omistin pitkään, ensimmäinen ruotsalainen hankintani. Kuten se taitaa monelle suomalaiselle olla. Pitkällä omistusvälillä takoi mukavasti osinkoa, mutta arvonkehitys oli +- 0 seilaillen isolla varianssilla. Myyntinapille joutumisessa keskeinen tekijä oli se fakta, että H&M:n konsepti nojaa vahvasti erittäin laajaan fyysisen kauppapaikkojen verkostoon ja 2010-luku on osoittanut miten vahvasti vaatteiden myynti on siirtynyt verkkoon. Zalandot ja Booztit ovat siirtyneet omassa lähipiirin ihmisten yksittäisistä kokeiluista heidän käytetyimmäksi vaatteiden ostopaikaksi. En usko, että trendi on heti hellittämässä, päinvastoin. Vaikka HenkkaMaukallakin on oma vaatteiden verkkokauppansa, en tunne ketään joka sitä olisi sitä käyttänyt. Eivätkä ne halpa-t-paitojen nyrkkipajat eettisine ja ekologisine ongelmineen Bangladeshissä ainakaan brändiä mairittele. Kiitos Perssonin perheelle kuitenkin lukuisista osinkokruunuista matkan varrelta, Volvosta uskon silti saaneeni arvonkehitykseltään lupaavamman hevosen mitä tulee länsinaapuriin.

Nokian Tyres = viharakkaus-suhde sattui olemaan vihapuolella kun valitsin myyntilistalle lappuja. NRE oli omistuksessani pitkään aina vuodesta 2013. Pidin korkeasta osinkotuotosta ja lupaavasti alkaneesta kurssikehityksestä monen vuoden ajan. En pitänyt sahailuliikkeestä 20 - miltei 40 euron välillä pitkässä ajassa. Tuntui kun lapusta ei olisi sittenkään sellaiseksi "tosinousijaksi" joka asettaa uudet tukitasot aina seuraavan kymmeneurosen rajan puhkaistuaan. Siis vaikka indeksi olisi noussut pystysuoraankin. Varmasti hyvä luottopakki salkkuun, mutta erityisesti performanssivertailussa amerikkalaisiin perusosakkeisiin NRE hävisi 10-0 samalla pitkällä vertailujaksolla kurssikehityksessä ja päätyi lopulta myyntiin. Olisin tosin pitänyt jos ei olisi ollut pakko kerätä myyntilaitaan riittävästi materiaalia. Nyt jos mietin mitä ostaa seuraavaksi, ei tosin NRE pääse kärkisijoille siihen listalle. Vahva Venäjän poliittinen riski (tehdastuotantoa paljon itärajan takana) ei houkuttele sekään Venäjän kääntyessä yhä voimakkaammin sisäänpäin.

Nordea = NRE:n perustelut käyvät osin Nordeaankin. Ostin nelisen vuotta sitten kun kurssi oli paininut "alle 10" euroon jota pidettiin silloin yleisesti edullisena sijoittamista harjoittavien tuttujenkin puheissa. No, ilman Covidiakin Nordea näytti vakiintuvan sinne alle 10€-tasoille sijoittuen tätä kirjoittaessa noin 8,5 euron tuntumaan vaikka Covidin jälkeinen nousukiima on ollut kuumimmillaan jo pitkään. Pankkisääntelyn tiukentuminen Euroopan Unionin alueella on Nalle Wahlroosin puolustuspuheen kestokivijalka Nordean heikon kurssimenestyksen takaa ja varmasti osasyy se onkin, mutta jälkikäteen ajatellen olisi pitänyt keskittyä omistamaan Nordeaa tarkastelujaksolla vain Sampo-omistustenki kautta. Mikä sekin toimi logiikkana valita juuri Nordea myyntilistalle.

REC = Norjalainen aurinkopaneelivalmistaja oli salkkuni fiasko, jonka pidin salkussa kaikki nämä vuodet vain punaisena esimerkkinä siitä miten voi käydä jos harhautuu sijoitusstrategiastaan. Olen avannut REC:n ostoa ja kamalaa kurssikehitystä aiemmissa postauksissani enemmän joten tiivistän vielä tähän uusille lukijoille; Ko.osake oli aikanaan yksi potentiaalisimpia aurinkopaneelivalmistajia Euroopassa. Luin juniorisijoittajana vinkin sijoittaa REC:iin Kauppalehden keskustelupalstalta. Uusiutuvien energiatuotantotapojen trendi ampui 2010-luvun alussa yli ja erilaisia "vihreän vallankumouksen" firmoja ilmestyi sijoittajien poimittavaksi kuin sieniä sateella. REC oli oma virheeni, sijoittajana lukujen valossa pahin sellainen (kurssi lasku yli -98%) ja kuittasin myydessäni tuosta lopulta -1160$ tappioita. Grande fiasco. Vaikka lappua ei enää ole salkussani muistuttamassa jokapäivä minua siitä miten pahasti näpeille voi tulla kun irtoaa valitsemastaan sijoitusstrategiasta liikaa ja tekee kauppaa keskustelupalstavinkkien perusteella, niin toivon tuon seikkailun jääneen mieleeni niin konkreettisesti, etten moisia virheitä isommilla summilla tulisi tekemään. Kopkop, tätä kirjoittaessa allekirjoittaneella on n.500€ kryptovaluutta-salkku.....!



Ostettuja:

GlaxoSmithKline = Omistus tuplattu. Olen määritellyt sijoitusstrategiassani trendit, joihin uskon ja lääkeala on yksi näistä trendeistä. Erinomainen osingonmaksaja, vaikka velkaisena yhtiönä osingonmaksukykyyn liittyy kysymysmerkkejä tulevaisuuden osalta. Ainakaan vielä nämä kysymysmerkit eivät ole realisoituneet negatiivisella tavalla. Mielestäni kohtuu edullinen lappu suhteessa potentiaaliin ja osinkotuottoon. Pohdin pitkään mihin omistamistani lääkeyhtiöistä (J&J, Orion, Pfizer vai GSK) teen lisäyksen ja päädyin arvostustasojen perusteella tähän.

Lassila & Tikanoja = Omistus noussut 270 kpl --> 1100 kpl. Olen aiemminkin avannut syitä miksi L&T kiinnostaa. Näissä fundamenteissa ei ole tapahtunut oleellista muutosta eli; Liiketoiminta yhteiskunnan kannalta kriittisen tärkeää ja silti ihanan yksinkertaista eli jätteiden käsittelyä ja siihen liittyvää logistiikkaa. Yhtiö on ostanut aggressiivisesti kilpailua pois hankkien sijoittajaa miellyttävällä tavalla skaalaetua pelikentällä. Ollut erinomainen osinkokone, joskin pieneksi pettymykseksi pienensi Covid-vuoden jälkeen pitkästä aikaa osinkoaan. Toivottavasti keväällä 2022 palataan vahvan osinkotuoton polulle. Voisiko olla jopa potentiaalinen ostokohde jollekin kansainväliselle alan jätille vaikka lokaalia toimintaa onkin luonteeltaan?


New Residential Investment Corp. (NRZ) = Salkustani oli ollut jo omaan makuun aivan liian pitkään REIT-osakkeiden mentävä aukko. Olin vuosikausia harmitellut noiden kiinteistöalaan sijoittavien osinkokoneiden (REIT:tien osinkotuotto on tyypillisesti todella kova ja jenkkilästä ostettuna osingot maksetaan ulos tyypillisesti 4 kertaa vuodessa) poissaoloa salkustani. Tuntui, että Finansskriisin jälkeen ne olivat jotenkin aina "kalliita" kun kursseja katsoi ja jätin ajatuksen siksi muhimaan. Todellinen ostopaikka ilmaantuikin Covid-kriisin myötä keväällä ja kesällä 2020 kun REIT:ien kursseja hakattiin kuin vierasta sikaa. Tämä ylilyönti johtui luonnollisesti siitä, että markkina luokitteli tulevaisuuden näkymät kiinteistösijoittamisen kannalta hetkellisesti suorastaan toivottomiksi. Sijoittajien pelkotiloissa oletettiin, että moni kauppakeskus menettää nopeasti keskeiset vuokralaiset tiloistaan jos ei muuta niin vuokralaisten liiketoiminnan loputtua Covid-sulkutilojen vuoksi ja ajauduttua konkurssiin. Kun ei valoa ollut tuossa vaiheessa vielä tunnelin päässä rokotteiden ja toimivien, rauhallisempien yhteiskuntien rajoitustoimien kautta, nämä uhkakuvat hinnoiteltiin ylidramaattisesti REIT-osakkeiden kursseihin kautta linjan. Tuota ostopaikkaa ei voinut olla käyttämättä hyväksi ja pienellä riskilläkin ostin NRZ:aa. Osake valikoitui toiseksi REIT-lapukseni varsin kevyen tutkimustyön päätteeksi; riittävän suuri firma, jotta kiinnostuin, tarpeeksi kovasti hakattu kurssi ja toisaalta stabiilin oloinen liiketoiminta "normaali"olosuhteissa hetkeä aiemmin. REIT:tejä jenkeissä riittää, joten kuulenkin mielelläni lukijoilta millaisiin papereihin te olette ja millä perusteella, päätyneet.

Simon Property Group Inc. (SPG) = NRZ:n perustelun voisi kopioida tämän perään. Halusin ostaa toistakin REIT:iä hajauttaakseni kiinteistösijoitus-lappuja osakesalkun sisällä. Pikaiset googletukset ja tutkimustyö excelissä, tsekkaus miten kovasti kurssia oli lyöty punaiselle nopeassa ajassa ja sormi ostonapille. Toistaiseksi onnistunut ostos kun tätä kirjoittaessa kurssi +147,23% ostohetkeä kovempi. Ei oikeastaan muuta sanottavaa tähän mennessä, firman kyydissäkin tosin ehditty olemaan vasta vajaat vuoden päivät. Ylipäänsä nämä itselleni ensimmäiset REIT-osingot ovat tuntuneet hyviltä koska perinteisesti jenkkifirmat tykkäävät jättää suomalaisia enemmän suhteessa kassaan varoja oman liiketoiminnan laajentamiseen ja kehittämiseen osinkotuottojen jäädessä kotimaisia verrokkejaan matalammiksi. REIT:ien osalta ollut mukava katsoa kun kvartaaliosingot ovat, Covidista huolimatta, kilahtaneet tilille keskivertojenkkifirmoja selvästi suurempina potteina. Nämä laput menivät pitkään holdiin..


Volvo Ab A ja Volvo Ab B = Ensiksi mainitut ostin Covid-alennuksella ja jälkimmäiset kauan ennenkuin Covidista oli tietoakaan eli keväällä 2019. Yhteisarvo tätä kirjoittaessa on Volvoilla hieman alle 22.000€.
Olen perustellut vuoden 2019 osakkeiden osto-ohjelmaa koskevassa postauksessa sitä miksi haluan niin vahvasti omistaa juuri Volvoa. Lyhyesti tiivistäen; henkilöautot ovat näyttävät omaan silmään hyviltä, niillä on hyvä maine ja Volvo on edistyksellinen ollen jo julistanut lopettavansa kaikkien polttomoottorien valmistamisen henkilöautoihin lähitulevaisuudessa. Lisäksi kiinalainen suuromistaja (Geely) taustalla tasoittaa tietä Kiinan loputtomille, keskiluokkaistuville markkinoille. Kaupanpäälle maanosassa kuin maanosassa Volvon maansiirtokalusto koetaan premium-tasoiseksi, luotettavaksi, ja brändi-premiumin arvoiseksi ostokseksi kun tarvitaan oikeasti tasokasta ammattilaiskalustoa. Tätä kirjoittaessa päätös satsata Volvoon on ollut ehdottoman oikea, katsotaan mitä tulevaisuus tuo. Taustalla on myös toki valuuttahajautuksen ja H&M:stä luopumisen kautta tuleva tarve omistaa Ruotsin kruunuissa kaupankäynnin kohteena olevaa firmaa ja toki (subjektiivinen mielipide) Volvo on tietyllä tavalla Ruotsin oma timantti siinä missä KONE on Suomen pörssin kruunun jalokivi.

Apple Inc. = Tätä ostin pienen siivun. Taustalla jonkinasteinen FOMO (fear of missing out), joka on usein sijoittajan kannalta viimeisiä asioita mitä kannattaa noudattaa.. Tämä tiedostaen perustelen miksi poikkesin Applen kohdalla sijoitussuunnitelmastani ostaa hyvän osinkotuoton arvo-osakkeita. Applen kohdalla osinkotuotto nimittäin on (varsinkin ostokurssillani) surkea. Tätä kirjoittaessa osinkotuotto huitelee 0,63% vuositasolla eli vastaa ennen veroja suunnilleen vallitsevaa inflaatiotasoa Suomessa. Kaikenlisäksi Applen osake on noussut koko 2010-luvun siihen malliin, että voi ihan oikeutetusti syyttää minun ostaneen ko.lappua kovaan hintaan. Miksi sitten silti sipaisin siivun Omenaa? Siksi, että tuttavapiirissäni suurimmalla osalla kuluttajista on Applen kännykät, useimmilla Applen kannettavat ja monilla muutakin Applen tilpehööriä langattomista kuulokkeista lähtien. Tämä suosio siitä huolimatta, että Omena-tuotteissa on selkeää hinta-preemiota niiden asettuessa ominaisuuksiinsa nähden hintapisteeltään ylälaitaan kilpaileviin tuotteihin verrattuna. Se logiikka jossa ihmiset ovat jakautuneet jonkun muutamista suuremmista käyttöjärjestelmän piiriin, tukee mielestäni Applea pitkässä juoksussa tarjoten sille koko ajan kasvavaa kilpailuetua; Kun olet kerran tottunut IOS-käyttöjärjestelmään, et kovin helposti enää vaihda Windowsiin / Androidiin takaisin. Toisaalta teknologia-ala on ylipäänsä erittäin syklistä ja tilanteet voivat vaihtua nopeasti (case Nokia = oli aikanaan maailman 4. arvokkain brändi!), toisaalta olen ollut jo vuosia mykistyneen vaikuttunut miten juuri tuolla alalla pystyy oikeuttamaan itsensä laskuttamaan voimakasta preemiota (hintalisää jonka kuluttaja valmis maksamaan) kuluttajilta ja silti he suorastaan janoavat hyllyistä aina sitä uusinta Omppu-kännykkää tai M1-prosessorein varustettua läppärimallia.. Haluan olla matkassa mukana edes pienellä siivulla, enkä toisaalta tiedä haluaisinko edes olla kovin paljon suhteellisesti suuremmalla osuudella koska Applen osake ei tosiaan muuten oikein istu omaan sijoitusprofiiliini olemattoman osinkovirran vuoksi.

Lisäksi salkkuun on ilmestynyt mm. yrityskauppojan/konsernin eriyttämisten vuokrsi pieniä määriä sellaisia firmoja kuin Viatris ja Neles. Näistä jälkimmäinen on maininnan arvoinen; erittäin laadukas pieni niche-alan kotimainen yritys joka valmistaa teollisuuden venttiilejä. Ruotsalaiset yrittivät taannoin kaapata Neleksen itselleen, mutta operaatio ei onnistunut. Aika näyttää olisiko ollut omistajalle parempi jos olisi tuo osto olisi mennyt läpi siten kuin ruotsalainen sijoittaja oli ajatellut. Toistaiseksi holdaan noita kun ei ole syytä myydäkään, mutta kummankin määrät ovat kieltämättä pienet enkä tässä vaiheessa koe innostusta määriä kasvattaakaan. Roikkukoon mukana toistaiseksi.


Osinkojen kehitys 2019 --> 2021

Selvyyden vuoksi olen aina vertaillut osinkotuottoa kokonaiselta kalenterivuodelta kerrallaan. Osinkojen maksuajat vaihtelevat hieman samojenkin yritysten kesken ja muutenkin kokonaisuuden hahmottamiseksi koen mielekkäänä pysytellä kokonaisissa vuosissa mitä tulee osinkopotin kehittymisen tarkasteluun.

Tästä johtuen tarkastelu tulee osumaan vertailuvuoden 2020 osalta luonnollisesti Covid-vuoteen niin pahasti kun se yksinkertaisesti on mahdollista; Covid alkoi mediassa ilmaantumaan helmikuussa 2020 ja alkoi kunnolla myllertämään pörssejä maaliskuussa samana vuotena. Taustaa; moni yritys teki varsin nopeasti radikaalit johtopäätökset ja rajoitti osinkojaan joko jossain määrin tai jopa lopetti ne toistaiseksi kokonaan. Tämä on toki luonnollista ottaen huomioon ettei keväällä/kesällä 2020 yritysten johdolla ollut käytössä tietoa (nyt jo osittain tunnetusta-) tulevasta eli rokotteiden aikatauluista tai yhteiskuntien rajoitustoimien tehosta omaan toimialaansa.

Ensiksi tarkastelujaksona vuosi 2019 (1.1.2019 - 31.12.2019):



Sitten tarkastelujaksona vuosi 2020 (1.1.2020 - 31.12.2020):


--> Huomaamme saaneemme osinkoja vuonna 2019 verojen jälkeen (nettona) yhteensä 6174,51€. Vuonna 2020 salkkuun ilmaantui osinkoja verojen jälkeen (nettona) yhteensä 5129,07€ arvosta. 

Osinkosumma on laskenut noin tuhannella eurolla peräkkäisinä vuosina. Tästä voimme "syyttää" Covidia vaikka pieni vaikutus oli toki myös asunnon hankinnan takia tehdyillä loppuvuoden osakemyynneillä. Myynnit ajoittuivat kuitenkin niin loppuvuoteen, että kyse oli lähinnä ulkomaisten (ja erityisesti jenkkiläisten) firmojen lapuista. Näissä myyntejä tuli käytännössä vain Boeingista, joka ei tilanteesta johtuen muutenkaan olisi maksanut osinkoa. Kotimaiset yritykset taas ajoittavat osingonmaksun tyypillisesti kevääseen/alkukesään lukuunottamatta aivan tuoreimpia muutoksia tässä mielessä kuten Wärtsilää (maksaa 2 kertaa vuodessa nykyään), mutta nuo poikkeukset ovat vielä valitettavan harvassa.

Huomionarvoista oli myös dollareissa maksettujen osinkojen suhteellisen osuuden roima kasvu vuoden 2020 osalta verrattuna vuodentakaiseen. Tämä on toivottu kehityssuunta sillä olihan alkuperäinen tavoitteeni tasapainottaa salkkua hajauttaen sitä paitsi toimialoittain, maantieteellisesti, ajallisesti niin myös valuutoiden osalta.

All in all, pääsemme johtopäätökseen jossa osakkeiden myynneistä aiheutuva osinkojen pudotus on ollut marginaalista (ja toisaalta Covid-vuotena on ostettu myös lisää uusia osakkeita vanhojen tilalle kuten yllä on selostettu) ja osakepotin pudotuksen voidaankin todeta johtuneen käytännössä Covid-viruksen aiheuttamasta osinkopolitiikan muutoksesta yrityskentässä. Noin maltillinen osinkodroppi tuntuu viime vuoden myllerrykset huomioiden pienimuotoiselta torjuntavoitolta vaikka osakesalkun koko on toki kasvanut matkan varrella. Valitettavasti tätä kirjoittaessa Covid vielä jyllää maailmalla ja yritykset ovat edelleen varovaisia osingonmaksun suhteen. Toivotaan, että vuodelle 2021 kertymä kuitenkin kutakuinkin palautuisi (ainakin) tuohon noin 6000 netto-euroon salkkuni osalta siltä kuten yllä voitiin lukea, on salkun nettoarvo kuitenkin kasvanut selvästi vuodesta 2019. 

Haarukoidaanpa karkealla tasolla minkä kokoista osinkotuottoa verojen jälkeen voisi olla realistista joku kaunis päivä tämänhetkisen salkun bruttokoolla odottaa. Miksi käytän bruttoarvoa? Koska de facto kaikki salkun osakkeet (jotka maksavat osinkoa) tuottavat salkkuun osinkoa riippumatta ovatko ne kovalla rahalla vai lainarahalla salkkuun hankittuja. Toisaalta rahoituksellakin on hintansa: eli tarkemmat hifistelyt edellyttäisivät myös Superluoton kustannusten huomioimista (mitä suurempi vipu, sitä suurempi kustannus korkoina, toisaalta 0,99% tasolta siirrytään jossain vaiheessa 2,49% korkotasoon ja toisaalta luotoksen rajat vaihtelevat salkun nettoarvon ja hajautuksiin liittyvien sääntöjen perusteella, toisaalta korot ovat 100% vähennettäviä ollen sijoituslainan korkoja jne) ja muutenkin tieteellisemmän tulokulman koska ao. laskelmat suoritettu "vain" kolmen desimaalin tarkkuudella lisäksi tieteellisempi laskelma toteutettaisiin vertailuvuosina keskenään samassa ajankohdassa (esim. kalenterivuoden viimeinen päivä) otetuilla salkkujen kokonaisarvoilla jne. 

Mutta yksinkertaisuuden nimissä tässä kohtaa kiinnostaa karkea osinkotuotto-laskelma, eli:

Jos suhteuttaa saadut netto-osingot salkun bruttoarvoon, tuotti salkku vuonna 2019: 6174,51€ / 164.275€ = 0,03758.. = 3,76%.

Vuonna 2020 samalla laskukaavalla toteutunut osinkotuotto oli 5129,07€ / 224.703€ = 0,02282.. = 2,28%. = Covid-vaikutus oli tuntuva!

--> Jos oletamme, että tuotto% (3,76%) olisi ollut vuonna 2020 sama kuin 2019, niin vuonna 2020 osinkotuottoa olisi toisinsanoen pitänyt tulla yhteensä 8.444€. 

Odotankin mielenkiinnolla minne osakepotti nousee kun maailmantilanne normalisoituu täysin (siinä määrin kun se nyt on ylipäänsä mahdollista)!

Tulen kirjoittamaan lähitulevaisuudessa tarkemmin miten koen arvopaperimarkkinoiden tilanteen nyt ja lähitulevaisuudessa sekä millä eväillä (strategialla) lähden tulevaisuutta osakkeiden osalta kohtaamaan. 

Yleisesti kuitenkin todettakoon; toisin kuin moni analyytikko, koen markkinaoptimismia pidemmälläkin aikavälillä tämän hetken pörssien ATH-lukemista huolimatta tässä vienossa kevät-tuulessa. Johon lähden muuten nyt kävelylenkille.

Ps. Olen kuullut huhua, että Nordnetissä pääsee mystiselle "Premium-asiakkaan"-tasolle kun salkun nettoarvo ylittää 200k€. Onkohan raja vielä olemassa? Saas nähdä päästäänkö tässä kolkuttelemaan sitä tänä vuonna?

Miten sinä ja salkkusi selvisitte Covid-vuodesta 2020? Hyödynsitkö Covid-romahdusta vai onnistuitko kenties välttämään pahimmat paniikkimyynnit?


       Palataan tarkemmin osakkeista & muista asseteista 9.5.2021,



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti