16. helmikuuta 2019

Osakesalkun kehitys 2015-2019: Tavoitteet 2019

Viitaten äskeiseen "come back" -päivitykseeni --> lienee syytä avata hieman kattavammin miten osake -ja asuntosalkkuni on kehittynyt matkan varrella eli vuodesta 2015 nykyhetkeen 2019.

Isossa kuvassa olen tehnyt assettilajien (joista siis kokonaissalkussani on asuntoja, pörssiyhtiöiden osakkeita sekä listaamattomien yhtiöiden osakkeita) sisällä pieniä painon muutoksia. Käyn tarkemmin tätä asiaa läpi myöhemmin. 

Avataan ensin osakesalkku (tilanne 16.2.2019):




Kuten mainitsin, oli 4-vuotta sitten, tämän blogin aloittaessani Nordnetissa majailleen osakesalkkuni (brutto- ja nettoarvo)koko aikalailla tasan 50k€. Tätä kirjoittaessani salkun bruttoarvo on 164k€ (nettona 144k€). 

Vertaan alla salkunkehitystä kokonaisien kalenterivuosien aikajänteellä; Viime vuoden päättyessä 31.12.2018 oli salkun brutto-arvo 147.048,24€, josta Nordnetin sijoituslainaa (0,99% korolla) oli 16.382,87€ eli salkun netto-arvo oli vuoden vaihteessa 130.665,37€. 

Miten on sitten tapahtunut näiden 4:n vuoden aikana. Alla oleva taulukko avaa asian paremmin kuin tuhat sanaa:


Osingot:
2016: Yhteensä 2183,6 euroa (31.12.2016 netto
-
markkina
-
arvo 89.830e eli tuotto%
2,43%
)
2017: Yhteensä 3376,41
euroa (1982 euroa / 2536 KR / 1285 USD). (nousua
54,63%
)
(31.12.2017
netto
-
markkina
-
arvo 119.571 euroa eli tuotto%
2,82%
)
2018: Yhteensä 5028,75euroa (nousua
48,94%
) (31.12.2018 netto
-
markkina
-
arvo 130.001,08 euroa eli
tuotto%
3,87%
)
2019: Tavoite 6000 euroa (tarkoittaisi 19,31% nousua vs. 2018)
Osingot: 

2015: Yhteensä  1951,76 euroa (31.12.2015 salkun netto-markkina-arvo 63.847e eli tuotto% = 3,06%)
2016: Yhteensä 2183,6 euroa (31.12.2016 netto-markkina-arvo 89.830e eli tuotto% = 2,43% 
2017: Yhteensä 3376,41 euroa (nousua 54,63%) (31.12.2017 netto-markkina-arvo 119.571 euroa eli tuotto% = 2,82%) 
2018: Yhteensä 5028,75euroa (nousua 48,94%) (31.12.2018 netto-markkina-arvo 130.001,08 euroa eli tuotto% 3,87%) 
2019: Tavoite 6000 euroa (tarkoittaisi 19,31% nousua vs. 2018) 


Ylläoleva kertoo varsin konkreettisesti miten salkku on kasvanut absoluuttisina, itselleni ehkä keskeisimmillä mittareilla (salkun koko euroissa, osingot euroissa sekä näiden suhdetta kuvaava osinkotuotto-%).

Näemme, että vuoden 2015 alkaessa 50 kilon salkulla saatiin itseasiassa salkkua kasvatettua ihan kivasti loppuvuoteen mennessä (64k€). Sen jälkeen katson itse onnistuneeni osakesijoittana vähintäänkin arvosanalla 8+.

Vuoden 2016 lopussa salkku alkoi ensimmäisen kerran hätyyttelemään "maagista" 100.000 EUR -rajaa ylittäen sen verovuonna 2017. Absoluuttisen osinkokertymän noustua maltillisesti huolestuttavaa oli kuitenkin se, että osinko-% laski hieman vuoden 2015 tasosta (taustalla oli se, että ostin 2016 suhteessa varsin paljon USA-pörssien osakkeita ja jenkki-laput tuppaavat olemaan maltillisempia osingon maksajia vs. eurooppalaiset osakkeet).

Heräsin tähän asiaan kunnolla vasta viime vuoden 2017 alussa salkkuni tilannetta läpi peratessani. En kertakaikkiaan voinut hyväksyä "Buffetlaisena", ja jo aiemmin teille lukijoilleni osinko-aristokratian nimeen vannoneena sijoittaja moista tilannetta (verojen jälkeen salkku tuottaa hädin tuskin takavuosien inflaation verran osinkoja eli alle 3% arvostaan!) --> Tein osakeostostrategiaani muutoksia välittömästi ja aloitin painottamaan kohtuullisen korkeaa osinkoa maksavia yhtiöitä, joissa kuitenkin yhdistyvät muut ostolistalleni pääsevien osakkeiden hyveet:

1.) Oletan toimialalla "trendin olevan frendi" nyt ja jatkossa
2.) Ko. osake tukee hajatus-strategiaani (toimiala-/valuutta-/maantieteellinen- ja ajallinen)
3.) Tunnen yhtiön brändin jotenkin ja tuntumani siitä on hyvä
4.) Osinko on kohdallaan, osingonmaksun historia on pitkä ja nousujohteinen

Olen tehnyt näistä poikkeuksiakin, mutta tällöin tarvitsen hyvin perustellun syyn (esimerkkinä vuonna 2018 ostamani Deutsche Bankin siivu = yritys ei maksa osinkoa tällä hetkellä, mutta omaa vahvan osingonmaksuhistorian ja tullee aloittamaan sen uudestaan kun pystyy).

Avaan noita ostolistalle pääsyn kriteereitä myöhemmin tarkemmin. 




Takaisin aikamatkaan 2015 --> 2019; Aloitin siis vuoden 2017 alussa määrätietoiset vuosittaisten osingon kasvattamisen -talkoot, jotka jatkuvat edelleen. Kuten huomaatte, onnistuin nostamaan osinkoa kahtena (viime-)vuotena peräkkäin peräti luokkaa +-50%!

Talkoot kannattivat ja siirryin muutamassa vuodessa "touhutonnien" osingoista jo mentaalisesti merkittävään reiluun 5k€/v -määrään. Tykkään oikeasta rahasta ja siksi yllämainitut osinkomäärät ovat rahaa, josta pääomatulovero on jo pidätetty.

Olisi johdonmukaista jatkaa n.50% osingonkasvun vaadetta tällekin vuodelle, mutta tosiaan tulevan tekemään mittaluokassani suurehkon sijoituksen yhteen listaamattomaan yhtiöön tänä vuonna, niin joudun säätämään osingonkasvu-vaateen realistiseksi; olkoon se 6000€ tälle vuodelle. Osa tuosta kasvusta selittyy toivottavasti yleisesti nousevilla osingoilla, joita ainakin Helsingin Sanomat meille sijoittajille kovasti lupailee.





Taustaa & tavoitteet vuodelle 2019 


Maailmassa ja pörssissä on tapahtunut paljon ja tapahtuu paljon; löysin sijoituspäiväkirjastani ensimmäiset "Trump-peikko voi romahduttaa markkinat" -merkinnät jo vuoden 2016 sivuilta..

Siihen väliin on tullut uhkaa jos toista; Brexit, Kiinan ja USA:n kauppasodat, Italian valtionvelkahaasteet yms.. Pikantti yksityiskohta on muuten asuntosalkun päiväkirjan puolelta löytyvät merkinnät jokaiselta vuodelta sitten 2014; "asuntojen hintatasossa odotettavissa laskua, nykyinen nousutahti ei voi jatkua loputtomiin" 😉

All in all, kamalia uhkakuvia joka tuutista ja silti tätä kirjoittaessa USA:n pörssit huitelevat (taas) ATH (all time high)lukemissa. Tämä alkaa jo muistuttamaan kuuluisaa mielensäpahoittajaa ja miten kaikki oli ennen paremmin, vaikka tosiasiassa koskaan ei maailmalla ja Suomella ole pyyhkinyt näin hyvin mittaa sitä sitten keski-iän nousulla, kansalaisten vaurastumisella tai vaikka autojen kehittymisenä.

Vakavasti ottaen uskon, että saamme todellisia tasokorjauksia pörssikursseihin vasta korkotason noustessa merkittävästi. Niin kauan kuin korot ovat matalalla, sijoittaja etsii tuottoa muualta kuin koroista ja tämä ylläpitää niin kiinteistöassettien kuin pörssiosakkeidenkin arvostustasot korkealla. Entä koska sitten Euroborit kirmaavat nykyisestä 0-tasosta rankasti ylöspäin? En usko, että vielä hetkeen. USA:ssa korkotasoa on toki jo nostettu maltillisesti jonkin aikaa, markkinoiden se kestäen.

Omistan erään listaamattoman yrityksen osakkeita (tästä start up-firmasta, ennenkaikkea siihen sijoittamisen taustoista ja perusteista, lisää myöhemmin). Tämä firma tullee kuitenkin tarvitsemaan allekirjoittaneelta tilikaudella 2019 melko mittavan sijoituksen mikä valitettavasti syö mahdollisuuksia sijoittaa pörssiosakkeisiin niin paljon kuin mieli tekisi. Kyse on priorisoinnista; uskon panostuksen ko. start up -yritykseen kannattavan kuitenkin potentiaalisesti paremmin kuin ostamalla samalla summalla pörssistä osakkeita. Koska pidän hyvin paljon pörssiosakesijoittamisesta, voitte ymmärtää miten paljon uskon tuohon start upiin.. Mutta siitä maailmasta myöhemmin.

Tälle vuodelle olen ostanut ainoastaan Glaxo Smith Kline (GXK) -nimistä lääkeyhtiötä USA:sta (ostin sitä eilen noin 4800 USD:llä). Syynä oli se, että tuossa osakkeessa osuin kahteen vuoden 2019 johtavaan osakesijoittamisen toiveeseen kerralla; 1.) Osake edustaa lääkealaa (johon uskon trendinkehittymisen puolesta pitkässä juoksussa) ja 2.) osake tuottaa 5,1% osinkotuoton, mikä on harvinaisen hyvin jenkkipörssistä löytyväksi (toki Britti-)firmaksi.'

Kolmas syy oli se, että halusin lisätä jenkkilappujen painoarvoa salkussani sillä saavutin tuon kaupan kautta vihdoin sijoittajana unelmoimani 50%/50% -tasapainon Yhdysvalloissa noteerattujen ja Euroopassa noteerattujen yrityksen osakkeiden välillä. Tämä tasapaino takaa sen, että riskit EUR-USD-vaihtelujen välillä on tietyllä tavalla minimoitu koska kurssin liikkuessa kumpaan tahansa suuntaan, toinen valuutta "hyötyy" ja toinen häviää muutosta vastaavasti. Toki noheva muistuttaa, ettei asia ole aivan noin yksioikoinen sillä EUR-pörssissä oleva firma voi saada ison osan liikevaihdosta dollareina asiakkailtaan ja päinvastoin tai kaikkea tältä väliltä.


Alla (sijoituspäiväkirjasta suoraan lainaamani-) tavoitteet osakesalkulle kaudelle 2019:


USA-pörssissä ATH hinnat ja siten myös alhaiset osinkotuotot sekä heikko USD/EUR-kurssi (tätä kirjoittaessa 1,129) pakottaneet katseet hiljalleen takaisin EUR-pörsseihin.  

Nyt ostaisin seuraavaksi lisää L&T:tä (osinkotuotto 6,0% nykykurssilla 15,24EUR =ostohinta 10,0e) sekä Orion B:tä (osinkotuotto 5,1% nykykurssilla 29,2EUR = ostohinta 20EUR). 

Volvo B myös ostolistalla (nyt 135,25KR ja osinkotuotto 3,20%), ostohinta 80KR. 

Vaikea keksiä lisäostettavaa muuten, markkinassa hermoilu lisääntynyt. Uskotaan Buy and Hold –strategiaan, velkavipua lisätty juuri strategian mukaisesti GXK-kaupalla kun vipu laski hiljalleen 11,3%:iin ennen sitä. Nyt velkaa 20,6kEUR eli vipua 14,3% (osuu asetetulle vaihteluvälille 10-15%).


“Osta 1.) L&T (viim.15.3.2019= 10 EUR), 2.) Orion B (viim. 27.2.2019= 20 EUR) sekä 3.) Volvo B (viim.28.3.2019= 80KR) jos osuu ostohintoihin. Tarkkaile tilannetta, pidä lainoitus strategian mukaisessa haarukassa. Olettamana pientä turbulenssia loppuvuodelle 2019, jos tulee kunnon liikkeitä niin hyödynnetään vivun avulla. Painotus hyvissä osingonmaksajissa.” 


Avaan ylläolevaa strategiaa; koska harrastan niin dollari-kuin euro-pörsseissä sijoittamista, niin USD-EUR-valuuttakurssin muutoksilla on yllättävän suuri merkitys sen suhteen, kummalta puolelta Atlantin valtamerta kulloinkin kannattaa lappuja lähteä seuraavaksi metsästämään. Väitän, että monelta jää sisäistämättä miten pienellä valuuttakurssimuutoksella voi saavuttaa kymmenien prosenttien ALE:n suhteessa, että ostaisit valuuttamuutoksessa kallistunutta, esim. kotimarkkinasi osaketta. Valuuttaperusteisesta hajauttamisesta ja ylipäänsä valuuttakurssien muutoksien hyödyntämisestä sijoittamisessa lisää Hajauttamisen filosofiaa -kirjoituksessani.

Ruotsista tarttui H&M:ää 2 vuotta sitten matkaan, kiitos maittavan osinkotuoton. Volvoa olen katsonut himoiten jo vuosikymmenen sivusta, mutta kohtuu alhainen osinkotuotto (3,2%) ei ole vakuuttanut ostamiseen asti. Odotan sen lapun kanssa.

Sen sijaan Lassila & Tikanoja (löytyy jo salkusta) ja Orion B (löytyy jo salkusta) kiinnostavat; osinkotuotot ovat kaunista katseltavaa ja toisaalta uskon yhtiöiden toimialoihin. L&T:llä on mukavan massiivinen markkina-asema (tykkäävät ostella pienempiä kilpailijoita pois) ja toisaalta yhteiskuntajätettä syntyy aina. Ns. Varma business siis. Orion taas kuuluu lääkealaan, josta trendinomaisesti tosiaan pidän ja toisaalta se on potentiaalinen ostokohde jollekin isolle kansainväliselle lääkeyhtiölle (kuten J&J, Pfizer tai GXK jotka löytyvät salkustani).


Mukavaa alkanutta vuotta,


16.2.2019

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti