17. helmikuuta 2019

Hajauttamisen filosofia

Jokainen osakesijoittamiseen edes alustavasti perehtynyt on törmännyt käsitteeseen hajauttaminen. Yksinkertaisuudessaan kyse on vanhasta kansanviisaudesta, ettei kaikkia munia kannata laittaa samaan koriin.

Kattokäsitteenä hajauttaminen lähtee kaiken hajauttamisen kuninkaasta eli sijoitusvarallisuusluokka- eli assettikohtaisesta hajauttamisesta; Aivan aluksi sijoittaja päättää mistä assettiluokista hänen kokonaissijoitussalkkuna muodostuu. Tyypillisiä assettiluokkia ovat pörssiosakkeet, listaamattomien yritysten osakkeet, optiot & johdannaiset, sijoitusasunnot, korkosijoitukset, jalometallit.. Itse suosin vain cash flow:ta eli rahavirtaa aktiivisesti tuottavia assetteja (esim. osinko ja vuokratulot), siinä missä vaikkapa kultaan sijoittava hakee sijoitustuottoa puhtaasti assetin arvonnoususta.

Olen hajauttanut salkkuni nykyään kolmeen assettiluokkaan; 1.) pörssiosakkeet, 2.) listaamattomien yhtiöiden osakkeet ja 3.) sijoitusasunnot.

Avaan omia hajauttamisen perusprinsiippejäni tarkemmin nyt. Rahoitustieteen teoriassa miltei optimihajautushyöty (noin 90%:nen) saavutetaan noin keräämällä salkkuun noin 16 hyvin valittua, eri toimialoja edustavaa osakketta.

Hajauttamisen peruslogiikkaa voisi kuvata sateenvarjokauppiaan esimerkillä: Markkina sijoittuu autiolle saarelle, jolla paistaa odotusarvoisesti aurinko suurimman osan vuotta, noin 300 päivää vuodesta. Jos sinulla on 100 rahaa käytettävissä, ei kuitenkaan kannata sijoittaa kaikkea 100 rahaa saaren ainoan auringonvarjovalmistajan osakkeisiin. Kannattaa todennäköisesti (odotusarvoisesti) sijoittaa noin 90 rahaa auringonvarjovalmistajan osakkeisiin ja 10 rahaa saaren ainoan sateenvarjon valmistajan osakkeisiin. Näin sijoittamasi firma "tienaa" jokaisena vuoden päivänä, satoi tai paistoi ja pienennät riskiä siitä, että esimerkiksi poikkeusvuotena monsuunikausi kestääkin puolet vuodesta.



Olen edellä sivunnut toimialakohtaista hajauttamista. Käyn alla läpi kaikki ne hajauttamisen ulottuvuudet, joita olen pohtinut kootessani osakesalkkuani:

                                               1.) Toimialakohtainen-
                                               2.) Ajallinen-
                                               3.) Maantieteellinen-
                                               4.) Valuuttaperusteinen-

                                                hajauttaminen. 



1.) Toimialakohtainen hajauttaminen

Toimialakohtaisuus tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että valikoi eri toimialoilla toimivia yrityksiä salkkuun, esim. KONE edustaa konepajateollisuutta, Fortum yhteiskuntapalveluja ja Nordea rahoituspalveluita. Moni indeksisijoittaja välttää näkemyksen ottamista, itse otan näkemystä koska uskon pystyväni ylittämään markkinan keskiarvon näkemyksen sen suhteen mitkä toimialan hyötyvät tulevaisuudessa suhteessa muita aloja enemmän. Tämä on uskaliasta ja monen rahoitusteorian vastaista. Tähän asti olen kuitenkin enemmän tai vähemmän onnistunut ja haluan jatkaa valitsemallani tiellä eli pidättää oikeuden painottaa jatkossakin tiettyjä toimialoja toisia enemmän.

Sijoittamisesta tulee heti paljon mielenkiintoisempaa ja henkilökohtaisempaa kun antaa itselleen luvan ottaa pientä näkemystä tylsän tasapaksun indeksin ostamisen sijasta ;)

Huom. näkemyksen ottaminen edes lievässä laajuudessa kuten itse teen, ei sovi kaikille, tyypillisestä ehkäpä sille riskiä kaihtavalle aloittelevalle sijoittajalle. Toisaalta itse ajattelen niin, että suhteellisen nuori ikäni kannustaa ottamaan suhteellisesti suurempaa riskiä koska rahoitusteorian mukaan riski = tuotto (tästä myöhemmin lisää) yli ajan (rahoituksen termi, kansantajuisesti viittaa pitkään sijoitushorisonttiin eli mielummin kymmeniin vuosiin). Tästä syystä yleensäkin riskiä kannattaisi ottaa sitä enemmän mitä pidemmästä sijoitushoristontista on kyse.

Tällaisia tulevaisuuden toimialoja ovat mm. lääke-ja terveysteollisuus (salkussani mm. Orion, Pfizer, Johnson&Johnson, Glaxo Smith Kline), konepajateollisuudesta alatoimialana hissit (KONE) sekä maatalous (John Deere).

Olen aiemmin avannut perusteluja miksi juuri nämä alat; Länsimaissa elintasosairaudet lisääntyvät ja 3.maailma taas on pääsemässä modernin lääketieteen avun piiriin --> tukee lääkealaa.

Länsimaissa hissejä jo paljon ja rakentamisen pakko tiivistyä maan määrän pysyessä vakiona. Vanhoja kerrostaloja varustetaan hisseillä väestön vanhetessa. Kehitysmaissa taas rakennetaan huimaa vauhtia pilvenpiirtäjiä ja maankäyttö on vielä tehokkaampaa (ulottuu korkealle taivaisiin). Lisäksi hissiä on pakko huoltaa asianmukaisesti, jotta se pysyy toiminnassa ja siitä on ylipäänsä hyötyä. --> tukee hissialaa.




Maatalous taas on in nyt ja tulevaisuudessa koska ihmisen täytyy syödä ja väestön määrä vain kasvaa. Lähiruokatrendit ja ekologisuus voimistuu ja peltoja viljellään jatkossakin. Ja niitä kynnetään toivottavasti John Deeren keltavihreillä traktoreilla.

Disclaimer; omistan kaikkia em.osakkeita.


2.) Ajallinen hajauttaminen


Ajallisella hajauttamisella viitataan siihen, että osakkeita tulisi rahoitusteorian mukaan ostaa tasaisesti koko ajan ottamatta sen enempää kantaa siihen on menossa nousu- tai laskukausi. Tämä perustuu siihen ettei kukaan osaa ennustaa tulevaa. Ja toisaalta yrittämällä ajoittaa ostonsa "oikein", ei teoriassa pitäisi osua sen enempää oikein kuin kukaan muukaan markkinalla vaan päinvastoin ottaa riskin osua juuri väärään ajoitukseen ja kärsiä suhteessa tappiota verrattuna tilanteeseen, jossa olisit ostanut hiljalleen koko ajan.

Allekirjoitan tämän näkemyksen hyvin pitkälle. Yritän silti tarjoushaukkana osua osakekohtaisiin "alennuksiin" kuten aiemmin määrittelemäni ostolistakin osoittaa. Tosin itselläni ostaminen lähtee aina etukäteen valikoiduista ostolistan osakkeista --> tiedän siis mitä tälle vuodelle haluan ostaa ja millä hinnalla kauppa tapahtuu samantien. Asettamani ostohinta on usein epärealistisenkin matala ja käytännössä olen ko.lappua ostanut yleensä ostohintani kovemmalla hinnalla jos taloudellinen tilanne on sen vain suonut. Mutta tuo asettamani ostohinta on se, jolla jokatapauksessa teen kaupat jos kyseinen hintataso pörssissä saavutetaan.

Tullaan siis taas siihen, että sijoittajalla tulisi mielestäni olla koko ajan selkeä strategia, joka ohjaa sijoittajan tekemistä. Ja strategia nimenomaan siksi, ettei sitä muuteta kuin hetkellistä sotataktiikkaa. Juuri ne hetkelliset 180 asteen muutokset maksavat piensijoittajalle paljon, jos ei muuten niin transaktiokustannusten muodossa.

Tärkempää kun osua maagisiin alennuksiin, onkin näkemykseni mukaan itseasiassa aloittaa ostot mielummin aikaisin kun liian myöhään. Sillä aikaisin ostettu lappu on kovin usein ehtinyt takoa paitsi mojovan kurssinousun pitkässä juoksussa, niin parhaimmillaan maksanut tuossa "alennusten odotusajassa" itsensä osinkoina takaisin.

Olen holdari enkä lähtökohtaisesti myy koskaan osakkeitani. Ajattelen, että kovien laskujen aikana ostan mielummin vain sitten enemmän kerralla (yksi syy miksi hain salkkuuni pari vuotta sitten Nordnetin lainoitusmahdollisuuden; korko 0,99% (korkokulu vieläpä täysin vähennyskelpoinen koska kyseessä sijoitus- eli tulonhakkimislaina) on edullinen hinta jos onnistun poimimaan laatu-osinkokoneita puoli-ilmaiseksi joskus uuden finanssikriisin tai vastaavan johdosta). Palaan harkittuun velkavivun käyttämiseen sijoitetun pääoman tuoton kasvattamiseksi myöhemmin oman kirjoituksen voimin, aihe ansaitsee ehdottomasti oman tarkemman tutkielmansa.


3.) Maantieteellinen hajauttaminen


Tämä hajauttamisen osa-alue liippaa toimialakohtaista hajauttamista; ajatus on se, että pyörit ostamaan koko maailmaa salkkuusi yhden pienen alueen (kuten Suomi) sijasta.

Ostamatta kaikista maailman pörsseistä X määrää osakkeita, onnistuu maantieteellinen hajauttaminen onnistuu myös ostamalla valikoiduista pörsseistä sellaisia yhtiöitä, joiden tuotteilla/palveluilla käydään kauppaa eri puolilla maailmaa. Hyvä esimerkki on KONE, joka tekee suuren osan tuloksestaan Aasian markkinoilta tai jenkkipörssistä vaikkapa Philip Morris Int., joka operoi kehittyvissä talouksissa vaikka osake on noteerattu USA:ssa.

Neuvoni on: Alä ainakaan jää yhden pienen markkinan varaan, olet silloin kovin riskisessä tilanteessa verrattuna kaveriin jonka salkku kestää useammatkin "Talvivaarat" salkun juuri heilahtamatta.


4.) Valuuttaperusteinen hajauttaminen

Tämä on hajauttamisen ulottuvuus, joka jää yllättävän monelta piensijoittajalta huomioimatta, vaikka sen merkitys voi olla yllättävän suuri. Perustan väitteeni siihen, että harmittavan usea kohtaamani piensijoittaja ei ole koskaan ostanut ulkomaisista pörsseistä yhtään osaketta..

Valuuttakurssit muuttuvat tyypillisesti hitaassa syklissä, muttei tarvitse kuin seurata USD-EUR-vaihtelua vaikkapa Kauppalehden valuuttakurssit -osiosta huomatakseen, että kurssi on seilannut viime vuosina lähellä 1:1:een euron kanssa olevista tasoista aina yli -50% alennukseen oikeuttavia lukemia (jos taskusi on täynnä euroja ja vaihdat ne taaloiksi). Pyrin hyötymään tästä vaihtelusta kerämäällä EUR-kassaa ja vaihtamalla sen taaloiksi kun kurssi saavuttaa tietyn, kulloinkin asettamani tavoitteen ja päinvastoin, jos 1 taala on lähellä 1 euroa arvoltaan, niin pyrin vaihtamaan taalat euroiksi.

Koska harrastan niin dollari- kuin europörsseissä sijoittamista, niin USD-EUR-valuuttakurssin muutoksilla on yllättävän suuri merkitys sen suhteen, kummalta puolelta Atlantin valtamerta kulloinkin kannattaa lappuja lähteä seuraavaksi metsästämään. Väitän, että monelta jää sisäistämättä miten pienellä valuuttakurssimuutoksella voi saavuttaa kymmenien prosenttien ALE:n suhteessa, että ostaisit valuuttamuutoksessa kallistunutta, esim. kotimarkkinasi osaketta.

Kruunuissa noteerattuna ja osinkonsa kruunuina tarjoilevaa lappua salkustani on jo pari vuotta löytynyt H&M:n muodossa. Ostolistaltani löytyvä Volvo olisikin tervetullut lisä kartuttamaan kruunutuloja salkkuuni.

Nyt pitää ymmärtää, että sinänsä valuuttaerot tasoittuvat silloin kuin yhtiö on noteerattu usean valuutta-alueen pörssissä (et voi tehdä voittoja ostamalla esim. BMW:tä Saksasta euroilla vs USA:sta taaloilla). Tarkoitankin tässä yhteydessä nimenomaan tilannetta, jossa kyseessä on esimerkiksi 2 eri yritystä, jotka toimivat lähinnä kotimarkkinoillaan ja ensimmäinen on listattu puhtaasti vain USD-pörssissä ja toinen EUR-pörssiss

Koska taalankurssi on nyt varsin "kallis" enemmän euroja taskussaan pitävälle (tänään 17.2.2019 kurssi on 1.129), suuntaan pitkästä aikaa katseet takaisin EUR-pörsseihin sekä mukavan Kruunu-kurssin (noin 10,5 kun vaihtokurssi oli pitkään alle 10,0 tai jopa alle 9,0) ansiosta myös Ruotsiin. En ole Euroopasta muista pörsseistä ostanut, lähinnä laiskuuttani (esim. Saksassa ja Ranskassa verottaja pidättää "liikaa" veroa osingoista suomalaiselta sijoittajalta ja Saksan suhteen joudut käymään paperisotaa läpi saadaksesi liikaa maksetut verot takaisin ja Ranskassa verottaja ei taida edes palauttaa näitä veropidätyksiä?).

Olen juuri saavuttanut kauan hakemani tasapainon USD- ja EUR-noteeratuissa osakkeissa salkussani (kumpaakin euroissa mitattuna yhtä paljon) --> Olen siis suojautunut dollarin ja euron välistä kurssimuutosriskiä vastaan sillä toinen puoli salkkuani vahvistuu aina saman verran kuin toinen puoli heikkenee ja päinvastoin. Tämä on tietenkin yksinkertaistus, sillä moni yrityksistä toimii kuitenkin eri markkinoilla ja saa tuloja sisäisesti eri valuutoista, mutta raakana yleistyksenä näin.


Hyviä hajautuksia,

17.2.2019




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti